Mitä teet? Panostatko someen vai nettisivuihin?

Kun yritys tai yhdistys alkaa suunnitella digi- ja nettimarkkinointia, verkkosivujen luominen tulee ensimmäisinä asioina to-do-listalla vastaan. Nettisivujen luominen ei ole tänä päivänä läheskään niin vaikeaa kuin ennen, mutta niiden suunnittelu ja toteutus vaativat silti aikaa ja rahaa. Aivan kuka tahansa voi luoda toimivat verkkosivut, mutta usein pelkästään sivun perustaminen ei riitä. Sivuille tulee tuottaa säännöllisesti mielenkiintoista sisältöä, jotta sivukävijät ja potentiaaliset asiakkaat pysyvät kiinnostuneina brändistä, ja sivuston hakukonenäkyvyys paranee.

Graafisilla, käyttäjäystävällisillä käyttöliittymillä varustetut nettisivujen rakentamiseen tarkoitetut palvelut on suunniteltu kaiken tasoisille ja ikäisille netinkäyttäjille. Silti varsinkin vanhemman sukupolven yrittäjät mieluummin ulkoistavat sisällöntuotannon kuin tekevät sitä itse. Facebook puolestaan on onnistunut lisäämään suosiotaan myös iäkkäämpien ja vähemmän teknologiasta kiinnostuneiden joukossa, ja monet yritykset ovat ottaneetkin sen osaksi viestintäpalettiaan. Toisinaan yrityksen “kotisivuna” saattaa toimia Facebook-sivu, sillä sitä on helppo päivittää, ja se antaa mahdollisuudet monenlaiseen viestintään. Pelkkä sosiaalinen media ei kuitenkaan nykypäivänä riitä kunnon verkkonäkyvyyteen.

Mihin verkkosivuja tarvitaan?

Nettisivut ovat 2000-luvun tärkein käyntikortti valtaosalle B2C-kaupankäyntiin nojaavista yrityksistä. Jos yritys tai tuote ei löydy netistä, sitä ei ole olemassa. Se on samaan aikaan ensisijainen tiedonlähde asiakkaille, mutta samalla osoitus vakavasti otettavasta brändistä, ja eräänlainen nykyajan statussymboli. Jos yritys myy tuotteita tai palveluita, kuluttaja haluaa tietää, mitä tuote maksaa, miksi se on parempi kuin kilpailevien yritysten vastaavat tuotteet, ja miten se on saatavilla. Toki myös yrityksen yhteystiedot tulee olla näkyvillä.

Kuluttajat eivät oleta löytävänsä yrityksen sivuilta objektiivista tietoa siitä, onko yritys oikeasti alansa markkinajohtaja, tai onko tuote niin mullistava kuin sen väitetään olevan – riippumattomille tuotevertailuille on omat sivustonsa ja nettiyhteisönsä. Tärkeää on, että mahdollinen ostaja saa nopeasti tietoa yrityksestä ja sen palveluista esimerkiksi silloin, jos kuluttaja sattuu bongaamaan yrityksen mainoskyltin kadun varrelta. Hyvä nettisivu antaa kuluttajalle olennaiset tiedot vain muutamissa sekunneissa, oli selauslaitteena sitten tietokone, tabletti tai älypuhelin.

Mihin sosiaalista mediaa tarvitaan?

Sosiaalinen media ei sovellu nopeaan tuote- tai yritysesittelyyn, vaan sillä on oma viestinnällinen funktionsa. Somessa lay-out, eli sivuasettelu on kaikille yrityksille ja yhteisöille sama, joten visuaalisesti on todella vaikea erottua eri somekanavissa. Aiemmin mainittu Facebook sallii kansi- ja profiilikuvat, mutta muutoin asiakkaiden huomio tulee kiinnittää ainoastaan iskevällä sisällöllä. Se voi olla haasteellista, mutta ei mahdotonta. Some on nykypäivänä tärkeä yritykselle kuin yritykselle, mutta lähinnä sen varsinaisessa merkityksessä; se on nimensä mukaisesti sosiaalinen media, ei mainospaikka.

Brändiä ei saa unohtaa sosiaalisessa mediassakaan. Jos yrityksen linja on konservatiivisen maltillinen, ei kiivaisiin keskusteluihin voi osallistua kirjoittamalla napakoita kommentteja hetken mielijohteesta. Keskustelua kuitenkin pitää käydä, palautetta kerätä ja olla muutoin tiiviisti tekemisissä asiakkaiden kanssa.

Sosiaalisen median palvelut ovat erinomaisia asiakaspalvelukanavia, ja niin sanottu puskaradioefekti, niin hyvässä kuin pahassa, on nähtävillä myös esimerkiksi Facebook-ryhmissä: erityisen hyvä ja erottuva palvelu kerää kiitosta, mutta yhtä lailla huono asiakaskokemus leviää pahimmillaan kymmenien tuhansien ihmisten tietouteen silmänräpäyksessä.

Facebook, Twitter, Instagram, Snapchat…?

Monille Facebook on synonyymi kaikelle sosiaaliselle medialle. Viimeaikaisesta käyttäjäkadosta huolimatta Facebook on yhä se levinnein, käytetyin ja liikevaihdoltaan suurin sosiaalisen median palvelu. Facebookissa yrittäjät voivat promota uusia tuotteitaan tai tarjouksiaan kanta-asiakkailleen, tai esimerkiksi jakaa tiedotteitaan suuremmalle yleisölle, mutta varsinkin Suomessa yritykset ovat sangen laiskoja ottamaan haltuun myös muita somekanavia Facebookin rinnalle. Tähän on osittain syynä tietämättömyys palveluiden luonteesta ja niiden tarjoamista eduista, mutta pääasiallinen syy on somestrategian totaalinen puuttuminen.

Twitter oli vielä muutamia vuosia sitten “se juttu” somemaailmassa. Twitter on paikka, jossa kaikki olivat, ja jossa tieto levisi globaalisti kulovalkean tavoin. Aikansa mullistava mikroblogipalvelu on sittemmin kärsinyt myös imagokolhuista ja käyttäjien joukkopaosta, ja nykyään Twitter onkin lähinnä politiikan saralla kiivain väittelyfoorumi. Yrityksille se tarjoaa nopean tiedotuskanavan, mutta sisällöllisesti Instagram on nostanut profiiliaan tekstipohjaisten palveluiden taustalta. Kuvat ja videot ovat nyt “in”, ja Instagramin kautta tavoittaa nuorison parhaiten. Rohkeimmat yritykset ovat laajentaneet jopa Snapchatiin.

Some ja nettisivut täydentävät toinen toisiaan

Sosiaalisen median kanavat, olipa niitä käytössä kuinka monta tahansa, eivät siis missään nimessä poissulje nettisivujen olemassaolon tärkeyttä. Kaikista parhaimman lopputuloksen yritys digiviestintäänsä saa, kun eri kanavien erot ja käyttötarkoitukset ovat selkeästi hallussa. On myös syytä selvittää, mikä kanava tavoittaa minkäkinlaista asiakaskuntaa ja suunnitella viestintästrategia sen mukaan. Käyttäjävirtojen seurantaan on olemassa erilaisia analytiikkatyökaluja, joita voi hyödyntää niin somessa kuin verkkosivuillakin. Ideaalitilanteessa sosiaalisen median kanavat generoivat asiakasvirtaa verkkosivulle ja päin vastoin.

Sosiaalisen median mahdollisuudet tulevaisuudessa

Viimeistään nyt yritysten kannattaa ottaa eri sosiaalisen median kanavat haltuun, ainakin testimielessä. Somekanavat integroituvat jatkuvissa määrin eri nettipalveluiden kanssa, ja on vain ajan kysymys, milloin tuoreimmat teknologiset innovaatiot tulevat osaksi esimerkiksi Facebookia ja Instagramia.

Virtuaalitodellisuus, lähimaksaminen ja biometriset tunnisteet ovat jo nyt todellisuutta, mutta niiden käyttösovellukset somessa ovat vielä vähissä. Siksi perusasiat kannattaa opetella jo nyt, sillä lähitulevaisuudessa esimerkiksi tuotteiden ostaminen tai palveluihin tunnistautuminen voi tapahtua suoraan älylaitteen ja somepalvelun kautta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *