Valokuvien käyttö netissä

Vanha sanonta; “kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”, pitää hyvin paikkaansa myös silloin, kun puhutaan nettisivujen sisällöntuotannosta. Ihmiset yhdistävät mielleyhtymiä ja johtopäätöksiä kuvallisesta materiaalista ja siksi käytännössä kaikki verkkosivusuunnittelijat suosittelevat kuvien käyttämistä nettisivuilla. Kuvat toimivat huomion herättäjinä ja hyvin toteutettuna myös informatiivisena grafiikkana, mutta ne eivät ole liian sitovia tai raskaita, toisin kuin esimerkiksi videot tuppaavat usein olemaan. Ei ole kuitenkaan ihan sama, minkälaisia kuvia yritys nettisivuilleen laittaa.

Tässä artikkelissa siis keskitytään kuvien käyttöön lähinnä yritysten näkökulmasta, sillä bloggaajien ja muiden ei-kaupallisten toimijoiden kohdalla pätee hieman eri käytännöt. Yritykset ja kaupalliset toimijat puolestaan joutuvat noudattamaan kuvien käyttämiseen liittyviä pykäliä pilkulleen. Tekijänoikeussyistä ihan jokaista Googlen kuvahaun kautta löytyvää kuvaa ei saa käyttää, ainakaan ilman kuvan ottajan lupaa. Käyttipä sitten omia tai muiden ottamia kuvia, kannattaa aina pysähtyä pohtimaan, mitä viestiä ne kertovat ja ovatko ne linjassa yrityksen brändin kanssa.

Kuvat ovat tekijänoikeussuojattuja teoksia

Medialukutaidon yleinen taso on nousemaan päin, mutta internetissä leviävän materiaalin käyttöoikeudet ovat vielä monille digiajan nuorillekin pimennon peitossa. Kuvat ovat lähtökohtaisesti samankaltaisia taiteellisia tuotoksia kuin vaikkapa musiikkiteokset tai elokuvaohjaajien elokuvat: niiden käyttämisestä ja/tai kuluttamisesta tulee maksaa asianmukainen korvaus. Tiedon siirtoa on käytännössä mahdotonta valvoa netissä ja piratismia tapahtuu väistämättä aina, mutta kuvat leviävät netissä luvatta paljon helpommin kuin elokuvat ja musiikkikappaleet, koska kuvatiedostot ovat pienempiä ja niiden digitaalinen suojaaminen vaikeampaa.

Googlen kuvahaun kaltaiset hakukoneet ovat tekijänoikeuksien haltijan näkökulmasta pikemminkin haitallisia kuin yleishyödyllisiä palveluita, sillä ne edesauttavat materiaalin levittämistä. Harva luvattomasti kuvia käyttävä edes tietää rikkovansa tekijänoikeuslakia ja se onkin hyvin ongelmallista – miten saataisiin lisättyä tietoutta kuvien käyttöoikeuksista? Monet hakukoneet lisäävät kuvien yhteyteen automaattisen maininnan, että niiden käyttöön voi liittyä tekijänoikeudellisia rajoitteita, mutta ne on helppo kiireessä ohittaa. Valokuviin liittyvistä tekijänoikeusrikkomuksista on langetettu viime vuosina parhaimmillaan tuhansien eurojen suuruisia sakkorangaistuksia.

Kuvapankit ja vapaan käytön kuvat

Jos haluaa käyttää sivuillaan ammattimaisia kuvia, mutta lähipiiristä ei löydy valokuvaajaa eikä kamera pysy omissakaan näpeissä kovin hyvin, voi kuvia ostaa laillisesti erilaisista kuvapankeista. Kuvapankit ovat palveluita, josta voi maksua vastaan hakea käyttöönsä kuvia kaupalliseen käyttöön. Niiden kuvakirjastot ovat todella kattavat ja palvelut ostavat uusia kuvia freelancereilta jatkuvasti. Jos esimerkiksi punaisia sukkia myyvä yrittäjä haluaisi ostaa kuvapankista korkealaatuisia kuvia nettisivuilleen, hän voisi hakusanalla “red socks” löytää useitakin eri vaihtoehtoja.

Toinen vaihtoehto on käyttää tekijänoikeusvapaita kuvia. Creative Commons on lisensointijärjestelmä, joka tähtää materiaalin vapaaseen käyttöön. Creative Commons -järjestelmään kuuluu useita eri lisenssejä, joista teoksen tuottajat voivat valita haluamansa. Valokuvan ottaja voi esimerkiksi määritellä, että hänen kuvansa ovat vapaasti käytettävissä ei-kaupallisiin tuotantoihin (Attribution-NonCommercial-lisenssi). CC0-lisensoidut kuvat ovat taas täysin vapaasti kenen tahansa käytettävissä: niitä saa käyttää sellaisenaan, rajata tai muokata mielensä mukaan. Joissain kuvahakupalveluissa on mahdollista rajata tuloksia lisensoinnin mukaan ja se auttaa vapaan käytön kuvien löytämisessä.

Käytä kuvia maltillisesti

Kun halutut kuvat on löydetty, alkaa toinen kriittinen vaihe: niiden sijoittelu. Ei ole yhtä oikeaa tai väärää tapaa käyttää kuvia verkkosivuilla, mutta hyvä nyrkkisääntö on, että kaikilla kuvilla täytyy olla funktio, jokaisen kuvan täytyy kertoa jotain uutta tuotteesta, yrityksestä tai palvelusta. Vaikka kuinka hienoja kuvia yrittäjä olisikaan löytänyt, niitä ei kannata väkisin lisätä sivuille vaan siksi, että ne näyttävät hienolta. Jos sivulla on paljon kuvia, sivun latausaika hidastuu ja mobiilinäkymästä tulee pidempi.

Yrittäjä saattaa helposti sokaistua siitä, mitä kuluttajalle kannattaa nettisivuilla näkyvimmin esittää. Omista tuotteistaan tai liikeideastaan voisi kertoa monen välilehden verran, mutta todellisuudessa potentiaalinen asiakas haluaa tietää, mitä tuote tai palvelu maksaa, miksi juuri se on oikea tuote hänelle. Ja ellei kyse ole teollisuusalan komponenteista tai muista tuotteista, joissa visuaalisuus ei ole edes kolmen tärkeimmän arviointikriteerin joukossa, kuluttaja haluaa tietysti nähdä, miltä tuote näyttää. Hyvälaatuinen tuotekuva onkin tällöin painonsa arvosta kultaa.

Naamakuva, minustako?

Moni yrittäjä yllättyy, kun verkkokauppakonsultit toitottavat kasvokuvien lataamista nettisivuille. Olipa ala mikä tahansa, kasvokuvilla luodaan asiakkaille kuva luotettavasta yrityksestä ja, kirjaimellisesti, annetaan brändille kasvot. Täytyy muistaa, että kaupat tehdään aina kahden henkilön, ei y-tunnusten tai verkkosivujen välillä ja siksi inhimilliset elementit ovat tärkeitä verkkosivuilla. Vaikka puhuttaisiin kylmästä bisnesmaailmasta, jossa vain rahalla on merkitystä, hymyilevän ihmisen kasvonpiirteiden näkeminen vaikuttaa aivoissamme rauhoittavalla ja mielihyvää tuottavalla tavalla. Siksi kasvokuva voi olla kaupankäynnin viimeistelevä yksityiskohta.

Nettisivujen kuvien formaatti ja koko

Kun haluaa ladata kuvia nettisivulle, pientä tiedostonkäsittelyä vaaditaan. Mistään suurista Photoshop-projekteista ei kuitenkaan ole kyse, vaan yksinkertaiset kuvanmuokkausohjelmat ajavat hyvin asian. Keveys on tärkeää kaikessa verkkosivusisällössä: noin 500 kilotavua on “nettiturvallinen” tiedostokoko kuville. Varsinkin, jos kuvasisältöä on enemmän. Noin 2 500–3 000 pikseliä on sopiva maksimileveys kuville, eli järjestelmäkameralla kuvattu materiaali ei useinkaan sellaisenaan sovi suoraan nettijakeluun. Kuvaformaateista parhaiten netissä toimivat JPG ja PNG: JPG valokuvissa, PNG-vektorigrafiikassa (logot, kaaviot, jne.).

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *