Videoiden käyttö nettisivuilla

Alati kehittyvä teknologia sallii yhä parempilaatuisten videoiden käyttämisen verkkosivuilla. Ei tarvitse mennä ajassa taaksepäin kymmentäkään vuotta, kun mediasisältöjen toistaminen oli hyvin laite- ja selainkohtaista. Milloin mitäkin ohjelmistoa piti olla lataamassa ja selainlisäosaa asentamassa. Ne ajat ovat onneksi jääneet jo historiaan, kun alustasta riippumattomat koodit ja tekniikat ovat vallanneet alan. Vaikka videoiden käyttö nettisivuilla on helpompaa kuin koskaan, niitä on syytä käyttää harkiten. Parhaimmillaan video on pysäyttävä tehokeino, kehnoimmillaan selaamista hidastava ärsyke.

Ihmiset kiinnittävät paremmin huomiota liikkuvaan kuin staattiseen kuvaan. Videoiden käyttäminen sallii myös laajemman kerronnallisuuden skaalan, kun mukaan voi ottaa äänet ja animaatiot. Taiteellisella alalla videoita käytetään usein portfoliosivujen kansilehtinä, ja niiden käyttö onkin niillä aloilla sangen perusteltua. Mutta pitäisikö kaikkien yrittäjien mennä trendin mukana ja tuottaa hauskaa videomateriaalia säännöllisesti nettisivuilleen? Ei tietenkään tarvitse, sillä kuten kaikessa verkkosuunnittelussa, myös videoiden käytössä pätee nyrkkisääntö: jos se ei tuota lisäarvoa, se ei kuulu sivustolle.

Nykypäivän videotrendi

Terminä “nettivideo” on lavea. Instagramin ja Snapchatin mukanaan tuoma somevideotrendi on hyvin eri asia kuin ammattimaisten videosisältöjen tuotanto. Vastaavasti Youtuben vlogivideot ovat myös ihan eri maailmaa kuin havainnollistavat animaatiot. Videot ovat nyt “in”, ja moni ajan hermoilla oleva nuori yrittäjä haluaakin luoda päivittäisiä videosisältöjä someen sekä nettisivuilleen, ja sitä kautta tuoda palveluitaan rennolla tavalla esille. Esimerkiksi automerkkien kotisivuille samanlainen videosisältö ei välttämättä kuitenkaan sovellu, ellei kyse ole tarkoituksellisesta camp-henkisestä mainoskampanjasta.

Sosiaalisten medioiden toimintaperiaatteet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, miksi videoita suositaan nykyään paljon. Monet digimarkkinointiyritykset liputtavat videoiden puolesta siksi, koska yhteisöpalvelut näyttävät usein videomateriaalia suuremmalle yleisölle kuin kuvia. Sisältöparametreihin tulee todennäköisesti lähitulevaisuudessa muutoksia, sillä videoiden määrä eri palveluissa on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että videot yksinkertaisesti toimivat myynnin tukena. Mainoskuvan täytyy olla täydellisen onnistunut, jotta se herättää sympatiaa ja aitoja tunteita, video taas pystyy tähän paljon paremmin.

Ammattimainen videotuotanto pähkinänkuoressa

Videotuotanto on ollut, ja on yhä, suhteellisen kallista lystiä. Jo lyhyen, 20 sekunnin TV-mainosspotin tuotantokustannukset nousevat useisiin tuhansiin euroihin, ja sen lisäksi itse mainosaika maksaa erikseen. Tuotantojen kallista hintaa selittää erityisesti käytettävä kalusto; tuotantotasoisen kameran saa halvimmillaan noin kolmella tuhannella eurolla, ja sen lisäksi tulee hankkia vielä lisävarusteet (linssit, jalustat, gripit ja niin edelleen), editointilaitteet ja -ohjelmistot ja paljon muuta. Tuotantokustannuksia nostaa tietysti myös palkkakulut sekä mahdolliset lisensointimaksut, jos mainoksessa halutaan käyttää tekijänoikeuden alaista musiikkia.

Jo aiemmin tekstissä mainitut automerkit ovat hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka satsaavat isoja summia videotuotantoihin. Automainosten kokonaisbudjetit nousevat satoihin tuhansiin, jopa miljooniin euroihin, kun helikopterikuvaukset, animaatiot ja spiikeissä käytetyt julkkikset otetaan huomioon. Suurimmalla osalla yrityksistä tämänkaltaisiin videotuotantoihin ei ole varaa, mutta suomalaiset tuotantoyhtiöt tekevät nettilevitykseen kelpoisia videomainoksia jo selkeästi halvemmalla. Leipänsä videoiden teolla ansaitsevat Youtube-tähdet voidaan jollain tasolla laskea videotuotannon ammattilaisiksi, mutta he tuovat lisäarvoa videoihin lähinnä julkkisstatuksensa ansiosta.

Kuinka nettivideot teknisesti ottaen toimivat?

Videot ovat tiedostokooltaan moninkertaisesti isompia kuin kuvat. Kuvien suhteen ei ole niin iso merkitys, minkä kokoisena ja missä tiedostomuodossa ne ladataan nettisivulle, mutta videoiden hiominen julkaisukuntoon vaatii enemmän työtä. Videon pakkaaminen on kriittinen osa videon viemistä, eli “exporttaamista” leikkauspöydältä valmiiksi teokseksi: erilaisia videokoodekkeja ja pakkaustekniikoita on iso liuta, joista jokainen on suunnattu eri käyttötarkoituksia varten. Yleisin nettivideon tiedostomuoto on MP4 ja pakkauskoodekki H.264 – sen avulla video säilyttää kohtuullisen hyvän laadun, mutta tiedostokoko on pieni.

Nykyään suurin osa nettisivuista toimii HTML5-tekniikalla. Loppukäyttäjälle, eli tavalliselle sivukävijälle, se tarkoittaa, että entisaikojen “mediaa ei voida toistaa” -virheilmoituksia ei enää nähdä, vaan kaikki multimediasisältö toistetaan suoraan sivuston sisällä, riippumatta nettiselaajan laitteesta tai selaimesta. Videoiden käyttäminen nettisivuilla vaatii jonkin verran serverikapasiteettia, mutta jos video on käsitelty oikeaoppisesti web-käyttöä varten, se ei vie tallennustilaa. Kaikki haluavat pyrkiä terävään ja laadukkaaseen lopputulokseen, mutta 4K-tasoinen video ei välttämättä aina aja asiaansa, sillä ne vaativat käyttäjän laitteelta enemmän suorituskykyä.

Interaktiiviset videot

Videot voivat toimia muunlaisinakin elementteinä kuin pelkkinä liikkuvina mainosikkunoina. Videoiden avulla voi rakentaa interaktiivisia painike- tai toimintakokonaisuuksia, jotka ikään kuin animoivat selainkokemusta. Tällaisten videokokonaisuuksien toteuttaminen vaatii erikoisosaamista, mutta lopputulos on taatusti näyttävä. Hienosti toteutetut siirtymät antavat ammattimaisen kuvan yrityksestä ja mahdollistavat syvemmän multimediakokemuksen: mainoksien, nettisivusisältöjen ja valikoiden välistä rajaa voi hämärtää interaktiivisilla videoilla. PK-yrityksille näin laajat videototeutukset nettisivuilla voivat käydä kalliiksi, joten videosisältöjen vaikutusta sivukävijöiden sitoutuvuuteen kannattaakin testata yksittäisillä videoilla.

Upottamalla säästyy serveritilaa

Internet on integraatioiden aarreaitta. Monet palvelut on mahdollista osittain liittää osaksi omaa nettisivuaan, joko virallisen “upotuslinkin” kautta tai käsin koodaamalla. Upottaminen (englanniksi embedding) tarkoittaa siis sitä, että osa ulkoisesta palvelusta, esimerkiksi Facebookin uutisvirta, liitetään osaksi omaa nettisivua. Videoiden kohdalla upottaminen on hyvin yleistä: Youtubea, Vimeota tai muuta pilvipohjaista videopalvelua voi käyttää varsinaisen videon isännöintiin (hostaamiseen), ja upotuslinkin kautta videon saa osaksi nettisivuaan ilman, että video veisi varsinaisen kotisivun serveritilaa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *